Archive for October, 2012

Karri Kokon ohjaaman runokurssin satoa

Thursday, October 18th, 2012

Kaksi Nea Similän kirjoittamaa kollaasirunoa:

Aurinko, miten inhoankaan säteitäsi!
syvä valotus
värittömät vihreät ajatukset nukkuvat raivoisasti
harsosumun läntinen osa
Liisa ihmemaassa
barokkityylinen kellotorni
ja
krematorio
Josef Mengelen hirveät kokeet
jääkarhuja lukuun ottamatta
ilmastonmuutos on suuri mahdollisuus
tiikerin päiväuni, hunajaa ja maitoa
Madonna del Parto
hymyilee
riipaisevien ja raapaisevien teosten kategoriaan
elämän pitää olla vähän kahjoa
muista: Ovenkahvojen nuoleminen ei oo laitonta
klassinen kapinallinen
lentää väliä Helsinki-Bukarest
minusta on tullut kuolema, maailmojen tuhoaja
en ole koskaan luullut itsestäni liikoja
alaviite Descartesiin: Toisinaan ajattelen, siis toisinaan olen
taskukellon viisarit ovat juosseet päivissäni painajaismaisen nopeaan tahtiin
pitämyspuun juurelle vietiin merkkipäivinä uhreja vainajille
Amanda ei viihdy
diagnoosi teemasta omena ja Kuu
verhojen musiikki heijastaa urbaanin kulkijan
en ole törmännyt vastaavaan
rinnakkaiset kaikkeudet
islantilainen kirjailija
suutelee kahdesti silmäluomia
mykkäelokuvia
aika kuolee syntymähetkellään
Alkosta punaviiniä
rappioromantiikka iskee
kolibrinkallot hopeisella kuorrutteella
pienoisessa Lovecraft-transsissa
kammoan auringonlaskuja
elämänpuu ja helvetti
mustesilmissä universumi
en etsimääni löytänyt.

*

Henkilö, ikää kahdeksantoista talvea
silmissä puolet Islannista
heprealaisia sävyjä sormissa
kasvanut luonnovaraisena
Palsan ateljeen varjoissa
joutui yläkoulussa henkisen kannibalismin uhriksi
sinfonia jäi keskeneräiseksi
päivä käveli ohi ja katosi
tuli tanssi
rautaesiripusta
samettiverhoiksi
tragedia nuorisoteatteriksi
jälkeen Hobbesin
ihtiriekko ohimoilta lensi
maksa sielun kodiksi
silloin
ei minulle muuta kuin
sydänsumu supernovalle
aika käsitteenä kivuton
varteenotetava vastustaja vaaleissa
sanotaan kummittelevan
narikalla
sinä talvena
kolme lämpöelementtiä
Käki kotina
raaka oliivi kohtasi musteen
kielitieteilijänä
unien aggressio automatkalla
valovuoden aika
Marilyn näki unta
potkaisi kylkeen kansanrunoutta
nilkkoja myöten rampissa
Jokeri
kosketti kyynärpäätä
kiinni tiukemmin kuin helmikuun manifesti
kummituskuukaudet
ensin
välitöntä kosketusterapiaa
kevyesti paatoksella
sosiaalisesti kyvyttömälle runoilijalle
korva olkapäällä
sitten
kuolemanrangaistuksen vastustaminen
Amnesty, kangaskassit
Disney-leffat jotka tajuttu viime vuonna
mangoista matkasuunta Ruotsiin
kymmenen kuukautta
laukku hajosi liitoksistaan
ensimmäisenä ainakin ulos
miten käy
kun kumpikin
etniseltä taustaltaan ihmisiä?

***

Vilma Niemistön kirjoittama proosaruno, ääniruno ja kollaasi:

Ei osaa puhua ehkä maailman kalleimpia salaatteja. Mulla on tässä tää dippi tulossa, ehkä ripaus sitruuna happoo. Kellogs All bran, varaudu täitartuntaa jo nyt. Koirien tekohampaat. Et oo tosissas. Päivittäiseen käyttöö. Et sieltä tulee jotain kattomisen arvosta. MTV3 kanvapaketti. Ei enää. Levittyy nopeasti. Kuka huolehtii minusta? Ylläs - Huipulla tuulee. Tänään yhdeksältä subilla. Väsyttääkö? Berokka boost – A little kick when you need it. Jos haluat olla hyödyksi, vie roskat. Yritätkö vihjailla jotain? Mikä on Cheetah? Retro, The Voicen Heräämö ja Maroon 5. Face diili, Neste oil ja EA-Sports. NHL13 RULES! Puumaa mä metsästän. Elän hyvien muistojen voimalla. Afrikka. I used to be fat. 50 days left. Mennään leijonakuningas. En voisi olla tyytyväisempi. En ole vuosi sitten ei voi olla. Hän saa kiduttaa minua. Se painaa vain kymmenise grammaa. Hiiri puikkelehtii korsien lomassa vahvan häntänsä avulla. Vaivaishiirillä ei ole voimaa nostaa puntteja. Ilmiömäisen hyvää. Jos tätä innostuu tekeen kotona. Hansin kanssa oli tosi mukavaa. Että kuuluisa keittiömestari tykkää ruoasta. Annan teille tanssituloksen. Pystyyko jatkuu heräämään kauniiseen aamuun. Vihdoin duomessa. On ihana herätä. Vagabond, Aleksi13. Jätän tämän väliin, strepsils. Okei mennään! Mikä rohkea veto! Oi sattu varmasti. Nolla sata sata, sieltä löytyy kaikki. Uudet ariel exel tabletit. Nyt menee hyvin. Mikä on eeli ray? Emma&Elias. Viekö kapulan vaihto aikaa? Lumene ihosi on heleä. Tiesitkö, että meillä meksikolla tukikummi on onnenpelin päävoitto. Pimputus on elämää. Joki on Eastenders. Kyläläiset hyeenat loinen on tappoivat. Jos et ollut joka hetki mukana, et voi ymmärtää, boom. Niin paljon parempi kuin alussa. Kylmän kesän odotutukset. Soita minulle. Hatunnosto Joey. Uusi ihminen on koko kesän, olemassa.

*
Sam and the womp – Bom bom, Radio edit
Ilta-katti pisteet pelistä andrewn. Koittaa rautaa pum pum pum!
Ilta-katti pisteet pelistä andrewn. Koittaa rautaa pum pum pum!
Vai kuukin, hain muumin. Ja vaik jos haikin pomppii.
Wau kahvi! Justiin rotta. Loitkin katsoo riita nappaa.
Aika 16 piinaa possun, joka antennin aikoo pum pum pum!
Korvaa vain ihme karkin se kai, alpo hei hou oo aa aa aa. AU!
Hain syöt, ai ai sait kai kakun.
Sait kait kakun, ainoo muskotti.
Hukka lait, Jukka sait. Tuska karkin onko vain?
Kuin sokko, ainoo ko tokko, Venla koska pum pum pum!
Ilma sokko, ilma ko tokko, Venla koska pum pum pum!
Ilta-katti pisteet pelistä andrewn. Koittaa rautaa pum pum pum!
Ilta-katti pisteet pelistä andrewn. Koittaa rautaa pum pum pum!
Vai kuukin, hain muumin. Ja vaik jos haikin pomppii.
Wau kahvi! Justiin rotta. Loitkin katsoo riita nappaa.
Aika 16 piinaa possun, joka antennin aikoo pum pum pum!
Korvaa vain ihme karkin se kai, alpo hei hou oo aa aa aa. AU!
Hain syöt, ai ai sait kai kakun.
Sait kait kakun, ainoo muskotti.
Hukka lait, Jukka sait. Tuska karkin onko vain?
Kuin sokko, ainoo ko tokko, Venla koska pum pum pum!
Ilma sokko, ilma ko tokko, Venla koska pum pum pum!

*

Vesisateet aiheuttivat tulvan. Uutisissa se kiinnostaa.
Eilen itkin, miksi? Ilmastonmuutos innostaa.
Vaikka joskus harmittaa, mieti vähäosaisia.
Luonto, olet rakas. Haluan sut heti takas!
Miksi ilmasto lämpenee? Savupilvet tihenee?
Miten voin auttaa? Punainen linkki savuttaa!
Vie se pois, se luontoa satuttaa!
Sanakirjoja, vapaiden tekstien arkisto.
Median hankkeiden koordinaatio.
Artikkelin luominen luonnosta.
Tilanne pahenee huonosta!
Vaikka vettä halaisit. Ei se luontoa tois takaisin!
Luonto olympialaisissa, tuli kolmanneksi osakilpailuissa!
Ei pärjää saasteille, mutta kehnoille pakasteille.
Ei yksi roska mitään vahingoita… Traaginen erehdys!
Lajittelun tärkeys! Ilkeä hörähdys!
Miksi ihminen on niin ilkeä.
Eihän sillä ole väliä!
Kaikkia ei naurata, yksi roska kiinnosta!
Minä siitä välitän, maailman uudelleen väritän!

Tiia Viirteen kirjoittama homofoninen käännös japaninkielisestä runosta ja kuvaus eräästä oppitunnista.

Tatuointi on naru
koti on naiivi
kana sininen karata
Atte moi!

Hana reistailee juku
koko nido koko nivaska
Naiiviko oot itte?

Mage O ottaa sen takas
niin toi kakara.
Asia vaan katotkin demon.

Guru kai nakkaa monon Shinjirulle
kotiin vasuritta nakataan kaara.
Me ollaan sorsia kusemassa monina aamuina.
Taido – varaemu uskoi monia.

Tunarini Inarikebab, ilman sade niinkin ne juku.

Tatuointi on naru
koti on naiivi
kana sininen karata Atte moi!

Hana reistailee juku
koko nido koko nivaska
Naiiviko oot itte?

Päivä lukion englanninluokassa

Hattu missä on kärpäsiä sisällä
onko se Eevan?
Tanssivia mummoja.
Liittyvätkö ne asiaan?
Tarina hatusta ja elämästä.
Amnesia.

En muista
en tajua.
Olin menossa sisälle
yhden pulpetin.
Mä tykkään
Mä en jaksa.

Isäni meinasi olla Pasi-Anssi.
Piristävää.
Se voi olla hahmo
Tällä onkin paino.
Onko sulla varaa?

Ei toimi enää.
Hylätään.
Mikä se on?
Karkeasti ottaen
se on Rikun hattu.

Se on varmasti Emma.
Sillä on jotain omaa kivaa.
Antakaa sen olla.
Mennään ulos keskustelemaan.
Siellä on sohvia.

En löydä näitä
Näyttää just siltä.
Ykköset käy vessassa
Abit on pahempia.
Katotaanko frendejä?

Kuulen tänne kaiken.
Hauki ei ole kala.
On tosi viihdyttävää.
Mikä on se viesti?
Otso.
Orava.

Voi olla että joudun hoitoon.
Tai ottamaan rauhoittavia.
Kuten alakoulussakin
joudumme erottamaan ihmisiä.
Nyt on ehkä helpompaa.

Mikä on se nainen?
Se kuului möreällä äänellä.
Oliko se Niko?
Pitäisi olla hälinää.
Kehonosia.
Keskiviikkona.
Läksyt on tehty.

Novellikilpailu nuorille 2.10.2012-28.2.2013

Monday, October 8th, 2012

Nuoren Voiman Liitto ja Kustannusosakeyhtiö Teos järjestävät nuorille novellinkirjoituskilpailun lokakuussa alkavan novellin teemavuoden kunniaksi. Kilpailu on avoin kaikille vuosina 1993–1999 syntyneille.

Novelli on tiivis ja muodoltaan lyhyt fiktiivinen kertomus. Kilpailunovellin aihe ja tyylilaji ovat vapaat. Voit kirjoittaa novellisi niin kauhun, scifin, dekkarin, realistisen kuin fantasiatarinankin muotoon. Kilpailun kieli on suomi. Ohjeita novellin kirjoittamiseen ja vinkkejä ideointiin löydät täältä.

Kilpailussa järjestetään kaksi sarjaa:

a)     Yläkouluikäiset (vuosina 1997–1999 syntyneet)
b)     Toisen asteen opiskelijat (vuosina 1993–1996 syntyneet)

Kilpailun molemmissa sarjoissa jaetaan seuraavat palkinnot: I palkinto 500 €, II palkinto 300 € ja III palkinto 100 €. Lisäksi kunniamaininnan saaneille jaetaan kirjapalkintoja.

Kilpailun tuomareina toimivat kirjailija Mikko Rimminen, kustannustoimittaja Jussi Tiihonen ja kriitikko Erkka Mykkänen. Kustannusosakeyhtiö Teos kokoaa kilpailun parhaista teksteistä antologian, joka julkistetaan palkintojenjaon yhteydessä Helsingin kirjamessuilla lokakuussa 2013. Palkituille ilmoitetaan sijoittumisesta henkilökohtaisesti toukokuun loppuun mennessä. Jos haluat palautetta tekstistäsi, ota yhteyttä Nuoren Voiman Liiton arvostelupalveluun (maksullinen).

OSALLISTUMISOHJEET

Valitse paras tai parhaat novellisi (maksimipituus 20 liuskaa) ja lähetä ne 28.2.2013 mennessä Nuoren Voiman Liittoon (ko. päivän postileima riittää). Lisää joka liuskaan sivunumero ja nimimerkkisi. Liitä mukaan nimesi, syntymävuotesi ja yhteystietosi (puhelinnumero, sähköposti, osoite) erillisessä kirjekuoressa, jonka päällä on nimimerkkisi. Merkitse postituskuoreen, osallistutko yläkoulun vai toisen asteen sarjaan. Jos et opiskele missään, valitse sarja syntymävuoden mukaan.

Nuoren Voiman Liitto
Novellikilpailu, ”yläkoulu” tai ”toinen aste”
Fredrikinkatu 23 D 4
00120 Helsinki

Kirjoita novelli koneella yhdelle puolelle paperia, rivivälillä 2, fonttikoolla 12. Käsinkirjoitettuja töitä ei lueta. Kilpailutöitä ei palauteta, joten lähettäjän kannattaa ottaa niistä itselleen kopiot. Kilpailun järjestäjät pidättävät oikeuden julkaista antologiaan valittuja tekstejä novellikilpailun yhteydessä. Saapunut aineisto talletetaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjallisuusarkistoon tutkimusta ja mahdollista julkaisukäyttöä varten.

Lisätietoja

Aikataulut, osallistumisohjeet:

Laura Laitinen, koulutussihteeri
puh. 044 303 7819
laura.laitinen(at)nuorenvoimanliitto.fi
Tavoitettavissa ma–ke kello 10–16

Media:

Janette Hannukainen, koordinaattori
puh. 044 307 4675
janette.hannukainen(at)nuorenvoimanliitto.fi

Matias Riikosen lukuvinkki

Tuesday, October 2nd, 2012

Matias Riikonen on esikoiskirjailija, jonka teos Nelisiipinen lokki ilmestyi Gummerukselta 2012.

Tove Jansson: Muumikirjat

En oikeastaan haluaisi suositella mitään kirjaa. Enkä puhua niistä. Luen niin kuin Muumilaakson marraskuun homssu Tuhto, piilossa ullakkokomerossa. Miksi sitten aina tuleekin joku Vilijonkka, riuhtaisee komeron oven auki ja kysyy: ”Mitäs kirjaa sinä luet?” Yhtä kirjaa vain. En minä halua alkaa lörpötellä siitä. Eikä muumikirjoillekaan tehnyt välttämättä pelkästään hyvää, että ne löydettiin ja niistä alettiin puhua. Kun kirjojen suosio kasvoi, muumipeikotkin kasvoivat. Kirja kirjalta ne muuttuvat kuvituksissa yhä pyöreämmiksi, kuin jokin tauti turvottaisi niitä.
Kaikki siis ”tietävät” muumikirjat ja voi kysyä, tarvitseeko niitä suositella kenellekään. Jotkin kirjat ovat kuitenkin sellaisia, että ne kyllä ”tietää” mutta niiden ohi kävelee silti toistuvasti. Muistan, miten katkera olin, kun luin muumisarjan kirjat ensimmäistä kertaa. Olisin halunnut kasvaa niiden kanssa, antaa kirjojen herkkyyden ja lumouksen vaikuttaa sieluni muotoutumiseen. Mutta oli liian myöhäistä. Minusta oli jo ehtinyt tulla paatunut lurjus, jolla on ruostunut sydän.
Muumikirjojen parissa voi todellakin kasvaa, koska ne ovat sekä lasten että aikuisten kirjoja. Joku Muumipapan urotyöt on lapsilukijalle värikäs seikkailukertomus, kun taas vanhempi lukija löytää siitä itsekeskeisen ja kokemuksiaan paisuttelevan kertojan. Kirja parodioi Cellinin kaltaisia muistelmakirjoittajia.
Kaksi viimeistä muumikirjaa ovat aikuisille kirjoitettuja lastenkirjoja. Lastenkirjamuoto antaa luvan käyttää sellaista symboliikkaa, joka olisi toisaalla kenties turhan ilmeistä. Muumipapassa ja meressä Muumipappa haluaa kokea itsensä jälleen mieheksi ja päättää viedä perheensä saarelle. Keskellä saarta sojottaa hylätty majakka, jonka valon Muumipappa yrittää saada syttymään. Muumipeikko ja pikku Myy löytävät kuusten alta majakan valoa päin lentäneiden lintujen hautoja. ”Niin kauas kuin sumussa saattoi nähdä, siellä seisoi rivissä pikkuruisia ristejä.” Muumipeikko arvelee, että majakanvartija keräsi kuolleet linnut joka aamu. ”Ja tuli yhä surullisemmaksi. Ja jonakin päivänä hän sammutti majakan ja lähti tiehensä”. Voiko miehuuden tuhoisasta puolesta kipeämmin kirjoittaa? Ja voiko mies olla hyvä vain luopumalla miehuudestaan, ”sammuttamalla majakan”?
Toisin kuin tosikkomainen romaanikirjailija, ”luihu lastenkirjailija”, kuten Jansson itseään nimitti, saa kirjoittaa infantiilisti ja purkaa ”hengenvaarallisen naiiveja” tunteitaan. Hän saa kirjoittaa epäluulostaan miehisyyttään etsiviä isiä kohtaan mutta myös täyttää Muumilaakson hurjalla kauneudella. Se on maailma, jossa tanssitaan villisti, vaikka laaksoa lähestyy pyrstötähti, ”taivas on tummanpunainen” ja ”puut huohottavat kuumuudessa”. Mutta se on myös teollinen maailma, jossa on posetiiveja, puhelimia ja huvikentän vekottimia. Koskaan ei kuitenkaan näytetä tehtaiden piippuja, sitä rumuutta, jonka juuri teollisuus on. Kaikki se on piilossa jossain Yksinäisten Vuorten takana.
Vaikka kyllä Tove Jansson tiesi senkin, että ennen pitkää rumuus ja ikävyys täytyy kohdata. Hän kirjoitti Muumilaakson marraskuun. Se on hienoin ja haikein muumikirja, jossa muumiperhe on kadonnut ja joukko hahmoja saapuu autioon muumitaloon. He yrittävät elää kuin muumiperhe, pitää yllä omaa haavekuvaansa idyllistä. Tietenkään se ei onnistu. Ja kuitenkin he ovat hetken yhdessä, omalla tavallaan, ennen kuin jättävät toisilleen hyvästit ja katoavat lumipyryyn ”ympärillään se alakuloisuus ja helpotuksen tunne, joka tavallisesti seuraa jäähyväisiä.”